Vaikea kuulonalenema on yhteiskunnalle kallista - mutta mahdollisuuksia on olemassa kustannustehokkaaseen hoitoon

Sisäkorvaistutteet – kuuloratkaisu Cochlearilta

• Vaikea kuulonalenema ja sen kielteiset seuraukset ovat väestön ikääntymisen myötä kasvava kansanterveysongelma.
• Vain murto-osa (<20 %), joilla on vaikea kuulonalenema, saa jo saatavilla olevaa turvallista ja kustannustehokasta hoitoa - sisäkorvaistutehoitoa (SI).
• Ruotsissa yhteiskunnalle aiheutuu 1,2 miljoonan Ruotsin kruunun lisäkustannukset jokaista hoitamatonta potilasta kohden verrattuna kuulevaan väestöön.

Vaikeasta kuulonalenemasta kärsivät ovat yhtä huonokuntoisia kuin vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta kärsivät², ja dementian riski on viisi kertaa suurempi vaikeasti huonokuuloisilla kuin normaalikuuloisilla³. Muita lisääntyneitä riskejä tässä ryhmässä ovat kaatumiset⁴ ja masennus⁵. Suuren henkilökohtaisen kärsimyksen lisäksi on tähän asti jäänyt epäselväksi, miten nämä vakavat riskit vaikuttavat yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. 

Nyt on julkaistu uusi ruotsalainen terveystaloudellinen arviointi¹, jossa on arvioitu aikuisten hoitamattomaan vaikeaan kuulonalenemaan liittyviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat 23,9 miljardia kruunua eli 1,2 miljoonaa kruunua suuremmat hoitamatonta potilasta kohden verrattuna kuulevaan potilaaseen.

RISE (Research Institutes of Sweden) suoritti laskelman vuonna 2022 kehittämällä terveystaloudellisen mallin yhteiskunnallisten kustannusten laskemiseksi. Tämä malli toimii yksinkertaistettuna simulaationa todellisuudesta ja antaa varovaisen arvion kustannuksista. Mallin pohjana käytettiin useita tieteellisiä tutkimuksia, muun muassa kaatumisten, dementian ja masennuksen kaltaisten lääketieteellisten riskien kustannuksia.  

Suuri osa näistä kustannuksista aiheutuu kaatumisista, ja kunnat joutuvat tällöin vastaamaan suurimmasta osasta kustannuksia, esimerkiksi kotihoidon kautta. Kuulonalenemasta seuraavat kognitiiviset häiriöt ja lopulta dementia ovat toinen merkittävä kustannuserä yhteiskunnalle. 

"Nykyään on paljon näyttöä siitä, millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä liittyy siihen, että vaikeasti kuulovammaisia potilaita ei hoideta. Meillä on nyt myös konkreettista tietoa, joka korostaa mahdollisia kustannuksia, joita syntyy, jos tämä ryhmä ei saa ansaitsemaansa hoitoa. On selvää, että hoitamaton kuulonalenema aiheuttaa riskejä paitsi yksittäiselle potilaalle myös koko yhteiskunnalle. Nämä arvokkaat tiedot on jaettava poliittisille päättäjille, jotta näiden päivittäin vaikeuksissa olevien potilaiden seurantaa ja hoitoa voidaan parantaa", sanoo Cochlear Nordicin toimitusjohtaja Lotta Vedholm.

On olemassa lääketieteellinen hoito, joka on sekä turvallinen että kustannustehokas - sisäkorvaistute. Tulokset osoittavat, että suurimmalla osalla, myös ikäihmisillä, elämänlaatu paranee huomattavasti⁶.

1. Preuter M, Johansson K,  Societal costs of severe-to-profound hearing loss among adults without cochlear implants– A health economic evaluation using a Markov model https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1758527/FULLTEXT01.pdf

2. Salomon, J. A., Haagsma, J. A., Davis, A., de Noordhout, C. M., et al.  (2015). Disability weights for the Global Burden of Disease 2013 study. The Lancet. Global Health, 3(11), e712-723. https://doi.org/10.1016/S2214-109X(15)00069-8

3. Frank R. Lin, MD, PhD; E. Jeffrey Metter, MD; Richard J. O’Brien, MD, PhD; et al Hearing loss and incident dementia Arch Neurol. 2011;68(2):214-220. doi:10.1001/archneurol.2010.362

4. Agmon M, Lavie L, Doumas M. The association between hearing loss, postural control, and mobility in older adults: a systematic review. J Am Acad Audiol. 2017;28(6):575-88

5. Hsu W, Hsu C, Wen M, Lin H, Tsai H, Hsu Y, et al. Increased risk of depression in patients with acquired sensory hearing loss: A 12-year follow-up study. Medicine [serial on the Internet]. (2016, Nov), [cited July 3, 2018]; 95(44): e5312.

6. C Issing, U Baumann, J Pantel och T Stöver  Cochlear implant therapy improves the quality of life in older patients – A prospective evaluation study Otol Neurotol. 2020 Oct;41(9):1214-1221