Monella ikääntyvällä ihmisellä on vaikea kuulonalenema. Saatavilla oleva sisäkorvaistutehoito on nyt todettu myös Suomessa kustannusvaikuttavaksi1

Aase 84 years old with a cochlear implant

• Monet huonokuuloiset ikäihmiset kokevat sosiaalista eristäytymistä ja masennusta, ja heidän dementiariskinsä⁹ on kohonnut.
• Sisäkorvaistutteilla saavutettu parempi kuulokyky voi parantaa elämänlaatua vaikean tai erittäin vaikean kuulonaleneman³ kanssa eläville, mutta harvalle kuitenkaan tehdään lähetettä tai arviointia istutteiden saamiseksi.¹⁰
• Vuosittain vain noin 150 aikuiselle Suomessa tehdään sisäkorvaistuteleikkaus, vaikka enemmän kuin 12 500–20 000 aikuista elää vaikean tai erittäin vaikean kuulonaleneman kanssa.^{6, 7} Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Suomessa tehdään vuosittain 14 700 polven tekonivelleikkausta ja 11 300 lonkan tekonivelleikkausta.⁸
• Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että sisäkorvaistutteet ovat yhtä kustannusvaikuttava ratkaisu kuin polven tekonivelleikkaus ja kaksi kertaa kustannusvaikuttavampi kuin lonkan tekonivelleikkaus.^2,4,5

Suomen väestö on yksi nopeimmin ikääntyvistä väestöistä OECD-maissa, ja maalla on edessään kasvavia terveydenhuollon haasteita ikääntyvän väestömäärän kasvaessa. Ikääntymiseen liittyvä kuulonalenema on vakava ongelma, joka vaikuttaa myös mielenterveyteen ja aivoterveyteen. Sisäkorvaistutteet ovat turvallinen ja tehokas hoitomuoto, mutta silti niitä ei käytetä laajasti iäkkäämmillä ihmisillä kustannuksiin liittyvien huolten, puuttuvan tiedon ja leikkauspelon vuoksi. Tutkimustiedon mukaan yksipuolinen sisäkorvaimplantaatio on kustannusvaikuttava ratkaisu, jota on syytä harkita suunniteltaessa ikääntyvän väestön kestävää terveydenhoitoa.¹

Vastikään julkaistussa tutkimuksessa esitetään uusia tuloksia vaikean kuulonaleneman kustannusvaikuttavasta hoidosta sisäkorvaistutteilla. Tutkimuksen taustatiedot on kerätty Suomessa, ja kustannustietoja on saatu Oulun, Turun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista.

Taulukko. Kustannusvaikutus ja toimenpiteiden lukumäärä.

• = Terveydenhoidon taloutta koskeva analyysi esitetään usein inkrementaalisena kustannusvaikuttavuussuhdelukuna (Incremental Cost Effectiveness Ratio eli ICER), mikä tarkoittaa kahden vaihtoehdon kustannuksen ja tehokkuuden välistä eroa. Suosituksena on yleensä, että terveydenhuollon talousanalyysissä hyödynnetään tuloksen mittarina laatupainotettuja elinvuosia (Quality-Adjusted Life Year eli QALY). QALY-tulosten etuna on se, että niitä voidaan periaatteessa hyödyntää täysin erilaisten hoitoalojen vertailuun.

Hoidon kustannusvaikuttavuuden arviointiin käytetään viitteenä usein kynnysarvoa, jonka on kehittänyt brittiläinen National Institute for Health and Care Excellence (NICE).  Kustannusvaikuttavuuden kynnys on 20 000–30 000 puntaa/QALY (noin 23 000–35 000 euroa/QALY).  Sisäkorvaistuteleikkauksen saavutettu kustannus suhteessa laatupainotettuihin elinvuosiin (QALY) on 14 528 euroa, mikä tarkoittaa, että aikuisten sisäkorvaistutehoito asettuu hyvin kynnysrajan alle.

Sisäkorvaistuteleikkauksen läpikäyneiden keskimääräinen ikä oli 62 vuotta. Suomessa tehtävien iäkkäämpien potilaiden yleisimpiin kirurgisiin toimenpiteisiin lukeutuvat polven ja lonkan tekonivelleikkaukset. Nämä leikkauspotilaat ovat yleensä yli 65-vuotiaita ja potilaina on joskus myös yli 80-vuotiaita. Kirurgisen toimenpiteen lisäksi niin ortopedisissa tekonivelleikkauksissa kuin sisäkorvaistuteleikkauksissakin edellytetään kuntoutusjaksoa.

Vaikean tai erittäin vaikean kuulonaleneman kanssa elävät ovat usein jo vuosien ajan kokeneet merkittäviä kuulemisvaikeuksia ja käyttäneet voimakkaimpia saatavilla olevia kuulolaitteita. Monet huonokuuloiset ikäihmiset kokevat sosiaalista eristäytymistä ja masennusta, ja heidän dementiariskinsä on kohonnut⁹. Sisäkorvaistutteiden mahdollistama parempi kuulokyky voi parantaa heidän elämänlaatuaan³; mutta silti vain harvat ohjataan istutehoitoon tai sen soveltuvuuden arviointiin.¹⁰

”On täysin väärä luulo, että kuuloistutteet eivät hyödyttäisi iäkkäämpiä ihmisiä. Nykyinen moderni teknologia on aivan yhtä tehokasta niin vanhemmilla kuin nuoremmillakin ihmisillä³. Nyt pystymme myös osoittamaan, että tämä hoito on kustannusvaikuttavaa. On äärimmäisen tärkeää arvioida soveltuvuus kaikkien sellaisten osalta, joilla on mahdollisuus hyötyä kuuloistutteesta”, toteaa Lotta Vedholm, Cochlear Nordicin toimitusjohtaja.

Viitteet

1. Dietz et al. The cost-effectiveness of unilateral cochlear implantation in the Finnish health care,European Archives of Oto-Rhino-Laryngology, Eur Arch Otorhinolaryngol. 2025 Jun 6.doi: 10.1007/s00405-025-09468-9

2. Gumbie et al. The cost-effectiveness of Cochlear implants in Swedish adults. BMC Health Services Research (2021) 21:319
3. Wick C et al. Hearing and QoL outcomes after Cochlear Implantation in Adult Hearing Aid users 65 years or older. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg Published online Aug 27th 2020
4. Rolfson O, Digas G, Herberts P, Karrholm J, Borgstrom F, Garellick G. One-stage bilateral total hip replacement is cost-saving. Orthop Muscul Syst. 2014;3(4)
5. Räsänen P, Paavolainen P, Sintonen H, Koivisto A-M, Blom M, Ryynänen O-P, Roine RP. Effectiveness of hip or knee replacement surgery in terms of quality-adjusted life years and costs. Acta Orthop. 2007;78(1):108–115. doi: 10.1080/17453670610013501
6. Cochlearin asiakirja-aineisto.
7. Löfvenberg et al, 2022: Prevalence of severe-to-Profound hearing loss in the adult Swedish population and comparison with cochlear implantation rate, Acta Oto-Laryngologica, 142:5, 410-414, DOI: 10.1080/00016489.2022.2073388
8. Suomen tekonivelrekisteri Tekonivelleikkaukset 2023
9. Loughrey D.G., et al.Association of age-related hearing loss with cognitive function, cognitive impairment, and dementia: a systematic review and meta-analysis. JAMA Otolaryngol Head Neck Surg. 2017;144:115–126
10. Turunen et al. Rehabilitation of adult patients with severe-to-profound hearing impairment – why not cochlear implants? Acta Oto- Laryngologica Vol 139, 2019 – Issue 7 604-611