Näin koronapotilaita voidaan auttaa kuntoutumaan kotona ja samalla vähentää terveydenhuollon kuormitusta

Monipuolinen hengitysharjoittelu olisi tehokas keino kuntouttaa keuhkoja kotona koronan jälkeen. Tällä hetkellä selkeää ohjeistusta kuntoutukseen ei ole ja koronasta toipuva voi jäädä yksin oireidensa kanssa. Maailman terveysjärjestö, WHO, suosittaa hengitysharjoittelua koronan kuntoutukseen. Hengitysharjoittelun tehokkaampi hyödyntäminen kuntoutuksessa nopeuttaisi sairastuneen arkeen paluuta ja säästäisi terveydenhuollon resursseja. Höyryhengityksen liittäminen osaksi hengitysharjoittelua tuo lisähyötyä kuntoutukseen.

Korona ja siitä syntynyt julkinen keskustelu on ollut hyvin poikkeavaa verrattuna aikaisempiin pandemioihin tai globaaleihin terveysuhkiin. Jatkuvasti on uutisoitu terveydenhuollon kuormittuneista resursseista ja tehohoitopotilaiden määristä. Asiantuntijat ovat julkisuudessa anelleet ihmisiä olemaan kuormittamatta terveydenhuoltoa. Selkeää ohjeistusta koronan kotihoitoon ei ole kuitenkaan annettu, vaikka se voisi estää terveydenhuollon ruuhkautumista.

Virallinen kanta puuttuu

Suomalainen hengittämiseen, hengitysterveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut digitaalinen media, Nordicbreathing.com selvitti, millaisia ohjeita koronan kotihoitoon tai koronasta kuntoutumiseen on julkisen terveydenhuollon osalta annettu. 

Hämmästys oli suuri, kun kävimme läpi kaikki sairaanhoitopiirit ja näistä yksikään ei käytännössä anna minkäänlaisia ohjeita siihen, kuinka koronapotilaan tulisi hoitaa itseään kotona, jotta terveydenhuolto kuormittuisi mahdollisimman vähän.

Maailman terveysjärjestö, WHO, julkaisi ohjeita siitä, miten koronapotilaita tulisi kuntouttaa ja mitä ihmisten tulisi itse tehdä, jotta mahdollisilta pitkäaikaisilta oireilta vältyttäisiin ja jotteivat kuntoutujat kuormittaisi oireillaan terveydenhuoltoa tai sen tukipalveluita. Sairaanhoitopiireistä puolestaan ainoastaan yksi ohjasi THL:n sivuille, jossa kuntoutukseksi ohjataan huulirakohengitys ja muutamia muita hengitysharjoituksia.

Kuka sitten ohjeistaa siinä, kuinka koronaan sairastuneen tulisi hoitaa ja kuntouttaa itseään? Media haastattelee yksittäisiä asiantuntijoita, jotka eri medioissa antavat eritasoisia ohjeita siitä, kuinka kotihoitoa ja kuntoutusta olisi heidän mukaansa hyvä toteuttaa, mutta virallinen kanta puuttuu.

Kun liikunta ei ole mahdollinen kuntoutuksen muoto, voi hengitystä tehostaa hengityslihasharjoittelulla

Suurin osa koronaan sairastuneista saa lievän tai vähäoireisen taudin, mutta myös heillä saattaa ilmetä pitkittyneitä oireita. Osalla kotona sairastaneista oireet voivat olla voimakkaitakin.

Koronan aiheuttama tulehdus voi kuormittaa hermostoa ja tästä syystä pienikin fyysinen aktiivisuus voi hankaloittaa toipumista. Hengitystieinfektion kuntoutuksessa liikunta saattaa kuormittaa elimistöä liikaa, jolloin toipuminen hidastuu tai ottaa jopa ”takapakkia”. Toisaalta, jos hengitystieinfektion jälkeen kuntoutusta ei toteuteta, saattaa seurauksena olla jopa pysyviä keuhko-oireita tai toimintakyvyn heikentymistä.

Sairaalasta kotihoitoon siirtyville suositellaan pulloon puhallusta. Se voi auttaa avaamaan pieniä hengitysteitä, mutta ei riitä kuntouttamaan heikentyneitä keuhkoja.

Hengitysharjoittelulla tarkoitetaan ulos- ja sisäänhengityslihasten aktivointia, joka syventää hengitystä ja rauhoittaa näin myös hengitystiheyttä. Hengitysharjoittelu tehostaa näin keuhkojen toimintaa, joka on sairauden vuoksi häiriintynyt.

Lämmin höyry hengitysharjoittelun yhteydessä auttaa liman poistumisessa

Monille koronapotilaille on jäänyt myös kroonista yskää ja hengitystä hankaloittavaa runsasta limaneritystä keuhkoputkissa. Tähän voi saada apua, jos hengitysharjoitteluun liitetään lämpimän vesihöyryn hengittäminen. Höyry tekee limasta juoksevampaa, jolloin se poistuu helpommin.

Keuhkoputkien limakalvojen kosteuttaminen lämpimällä vesihöyryllä parantaa myös keuhkoputkien seinämien värekarvojen toimintaa, joka parantaa liman poistumista keuhkoista. Kun lima poistuu, helpottuu myös yskä. Osalla potilaista yskä johtuu limakalvojen kuivumisesta, jolloin lämmin kosteutus suoraan kurkunpäähän, jossa yskäoire syntyy, helpottaa yskää. Höyryhengitys on tehokkain tapa lisätä ylähengitysteiden ja kurkunpään kosteutta, jos se toteutetaan useita kertoja päivässä. Kotikonstein tämä voi kuitenkin olla hankala toteuttaa arjessa.

Keuhkojen kuntoutukseen ja hengityksen harjoittamiseen löytyy toistaiseksi vain vähän laadukkaita välineitä. Alun perin hengitysongelmien kotihoitoon kehitetty suomalainen vastusharjoittelun ja höyryhengityksen maailmassa ensimmäisenä yhdistävä tuote, WellO2, mahdollistaa sekä tehokkaan sisään- että uloshengityksen harjoittamisen ja turvallisen, suoraan hengitysteihin kohdistetun höyryhengityksen.

Laitteessa on säädettävä hengitysvastus ja sisään hengitettävän vesihöyryn lämpötilan säätö, jolloin se soveltuu eri-ikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Myös koronasta johtuvien hengitysoireiden hoitoon WellO2 soveltuu hyvin niin taudin aikana kuin sen jälkeenkin. Erityisesti sillä voidaan kuntouttaa turvallisesti ja tehokkaasti keuhkoja ja hengityselimistöä kotona taudin sairastamisen jälkeen.

Kirjoittaja on WellO2 Oy:n tuotepäällikkö sekä Nordicbreathing.com-median päätoimittaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus sairaanhoitajana keuhkokuntoutujien parista. 

Höyryhengitykseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia:

Höyryhengitys on vanha tapa hoitaa tukkoisuutta - nämä asiat on hyvä muistaa siitä. Nordic Breathing. 2020. 

Tyrrell D., et al. Local hyperthermia benefits natural and experimental common colds.  1989, BMJ. 298:1280-3

 Conti C., et al. Antiviral effect of hyperthermic treatment in rhinovirus infection. Antimicrob AgentsChemother, 1999;43(4):822-9.

Sebastian L., et al. The effect of local hyperthermia on allergen-induced nasal congestion and mediator release. J Allergy Clin Immunol 1993, 92:850-6.

Desrosiers M. et al. Treatment with hot, humid air reduces the nasal response to allergen challenge. J Allergy Clin Immunol 1997, 99:77-86.

Keuhkojen kuntoutukseen ja höyryyn liittyviä tutkimuksia ja artikkeleita:

Spruit, M.A, Holland, A.E, Singh, S.J, Tonia,T. Wilson, K.C, Troosters, T. COVID-19: interim guidance on rehabilitation in the hospital and post-hospital phase from a European Respiratory Society- and American Thoracic Society-coordinated international task force. 2020

Severin R., et al. Respiratory Muscle Performance Screening for Infectious Disease Management Following COVID-19: A Highly Pressurized Situation. The American Journal of Medicine (2020) 000:1−8.

Liu K., et al. Respiratory rehabilitation in elderly patients with COVID-19: A randomized controlled study. omplementary Therapies in Clinical Practice 39 (2020) 101166.

Matson JM et al. Effect of environmental conditions on SARS-CoV-2 stability in human nasal mucus and sputum. Emerging Infectious Diseases, Vol. 26, No. 9, September 2020

Pick HJ., et al. P25 Inspiratory muscle training (IMT) for adults discharged from hospital with community acquired pneumonia (CAP) – a feasibility study. Thorax, 2018, Vol. 73, Issue Suppl 4.

Babcock, M. A., Pegelow, D. F., Taha, B. H. & Dempsey, J. A. 1998. High frequency diaphragmatic fatigue detected with paired stimuli in humans. Medicine and Science in Sports and Exercise 30 (4), 506-511.

Bailey, S. J., Romer, L. M., Kelly, J., Wilkerson, D. P., DiMenna, F. J. & Jones, A. M. 2010. Inspiratory muscle training enhances pulmonary O(2) uptake kinetics and high-intensity exercise tolerance in humans. Journal of Applied Physiology (Bethesda, Md.: 1985) 109 (2), 457-468.