2019-06-24 14:33Press release

Hylje- ja merimetsokannat uhkaavat jo kotimaisen kalan saatavuutta

Hylje- ja merimetsokannat uhkaavat jo kotimaisen kalan saatavuutta

 

 

Nykyiset harmaahylje- ja merimetsokannat vaikuttavat suuresti jo kotimaisen kalan saatavuuteen Itämeren alueella. Tilanne on kestämätön ja vaatii pikaisia toimia.

 

Ongelma

 

Harmaahylkeiden ja merimetsojen määrä on kasvanut Itämerellä huomattavasti jo monen vuoden ajan. Molemmat lajit ovat suojeltuja, eikä harmaahylkeellä ole luontaisia vihollisia. Kantoja ei käytännössä hoideta ja suojametsästys on tiukasti rajoitettua. Kantojen hallitsemattoman kasvun seuraukset näkyvät nyt kalakannoissa ja kuluttajan ruokapöydässä.  Harmaahylje ja merimetsokannat ovat ajaneet eräitä kalalajeja lähes katoamisen partaalle. Pian meidän on valittava, haluammeko ylipäätään pystyä kalastamaan tulevaisuudessa vai haluammeko nähdä Itämerellä ainoastaan harmaahylkeitä ja merimetsoja.

 

Paikallisesti pyydetty kala on yksi ekologisimmista proteiininlähteistä; sen hiilijalanjälki on pieni tai se voi olla jopa nolla. Itämeressä on nyt kuitenkin vähemmän kalaa kuin koskaan aiemmin. Ylisuuret harmaahylje- ja merimetsokannat uhkaavat tätä arvokasta luonnonvaraa ja tärkeää ravinnonlähdettä. Kaikesta syömästämme kalasta neljä viidesosaa on tuontikalaa ja ainoastaan 15 prosenttia on luonnonvaraista kalaa. Kestävä rannikkokalastus ja läheltä pyydetty kala kuuluvat pian vain historiaan.

 

Rannikkoalueilla harmaahylkeiden ja merimetsojen saalistamien kalojen määrä on suunnilleen yhtä suuri kuin rannikkokalastuksen saalismäärä. Kun romahtaneisiin saalismääriin yhdistetään pyydysten vaurioituminen sekä se, että harmaahylkeet ja merimetsot karkottavat kalat kalastusalueilta, on kalastuselinkeinon jatkaminen käytännössä katsoen mahdotonta.

 

Jos kalastajien sekä hylje- ja merimetsopopulaatioiden väliseen rinnakkaiseloon ei löydetä ratkaisua, vaarana on, että pienimuotoisen rannikkokalastuksen ja pienten kalastusyhteisöjen perinne tulee päätökseensä ja rannikkoalueet sekä saaristot autioituvat.

 

Aloite

 

Tilanteen korjaamiseksi 14 kalatalousryhmää Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta ovat perustaneet yhteisen aloitteen, Baltic Sea Seal and Cormorant TNC -projektin. Tällä kansainvälisellä Itämeren alueen hylje- ja merimetsoprojektilla pyritään vaikuttamaan niin EU-tason kuin kansallisiin poliitikkoihin ja päättäjiin, jotta Itämeren alueen yhteinen kestävä kantojen hoitosuunnitelma saadaan aikaiseksi ja nykyinen epätasapaino korjattua. Tilanne on niin vakava, että rannikkokalastus uhkaa loppua pian kokonaan, mikäli pikaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä.

 

”Kalan saatavuus on elintärkeä edellytys tasapainoiselle Itämerelle ja pienimuotoisen kalastuksen säilymiselle”, sanoo Esko Taanila, Baltic Sea Seal and Cormorant TNC -yhteistyöprojektin alullepanija.

 

Lisätietoa on saatavilla verkkosivuilta balticfisheries.com tai ottamalla yhteyttä:

 

Suomi

Maria Saarinen

maria.saarinen@sameboat.fi

 

Ruotsi

Lars Wellin

Lassewellin@gmail.com

 

Saksa

Thorsten Wichman

info@lfvmv.de

 

Viro

Erko Veltson

erko.veltson@ut.ee

 

Esimerkkitietoa Itämeren kala-, harmaahylje- ja merimetsokannoista

 

Vain yksi viidestä syömästämme kalasta on pyydetty Itämerestä. Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Vain 15 prosenttia Itämerestä pyydetystä kalasta on luonnonvaraista kalaa. Valtaosa on viljeltyä kalaa. Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Harmaahylje syö vuorokaudessa viisi kiloa kalaa. Se tarkoittaa vuodessa kahta tonnia kalaa hyljettä kohti. 50 000 jopa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

Syyskauden aikana hylkeet voivat ryöstää 90 prosenttia saaliista sekä tuhoavat rannikkokalastajien pyydyksiä.

Hylkeet kantavat maksamatoja, joita ne levittävät turskakantaan eteläisellä Itämerellä. Lähde: esim. Zuo et al. DTU

Tähän mennessä 15 vuoden tutkimustyö ei ole vielä johtanut hyljevarmoihin pyydyksiin, jotka estäisivät hylkeitä syömästä kalaa verkoista tai karkottamasta kaloja ammattikalastajien vesiltä. Uusia pyydyksiä testattaessa on havaittu, että hylkeet ovat lyhyessä ajassa oppineet kiertämään esteet.

 




 


About Company Name

Baltic Sea Seal and Cormorant TNC project Baltic Sea Seal and Cormorant TNC project was established by fourteen FLAG (Fishing Local Action Group) units from Finland, Sweden, Estonia and Germany to investigate the economic and social impacts of increasing seal and cormorant populations on Baltic small-scale coastal fisheries. The project aims to find and to develop sustainable marine resources management solutions to ensure the future of small-scale fisheries in the Baltic Sea area.